JUKKA VASTARANTA

Berlin extra

Joulun jälkeen suuntasin veljen kanssa äidin siskolle Berliiniin. Kyseessä oli muutaman päivän reissu, jonka järjestämisen pohjimmaisena syynä oli tädin auttaminen muutossa. Täti muutti asunnosta toiseen Berliinin keskustassa. Hommana oli kantaa joitakin kasseja paikasta toiseen ja kasailla huonekaluja. Ei paha. Vaapaata aikaa oli myös tiedossa runsaasti.

Ensimmäinen päivä alkoi työn merkeissä. Suoraan kentältä kiinteistöön kasamaan tuoleja. Laitoimme veljen kanssa kahdeksan tuolia hetkessä pystyyn. Teimme hieman kartoitusta kauanko kaikkien huonekalujen kasaukseen menisi. päädyimme ryhtyä seuraavana päivänä varhain hommiin ja pistää kaikki päivässä kuntoon. Kyllä päivässä tekee mitä vaan.

Ensimmäisen kokonaisen päivän aloitin juoksemalla. Olenhan sentään urheilija. Juoksentelin Berliinin keskustan puistossa ja pääkaduilla melki kaksi tuntia. Tuli tehtyä hyvä harjoitus ja nähtyä nähtävyyksiä. Illalla jauhettiin kalusteet kuntoon ja sitten väsyneenä syömään. Täyteläinen päivä.

Toinenkin päivä alkoi juoksemalla. Olin suunnitellut edellisenä iltana lenkin ja katsonut, että tulee käytyä mahdollisimman monella nähtävyydellä. Juoksu on hyvä tapa tutustua kaupunkiin. Matka taittuu nopeasti ja voi mennä minne vaan. Ehkä normi turistit katsovat hieman pitkään museokortteleissa kiitävää trikoomiestä, mutta eihän se haittaa. Tuli juostua huomaamatta kaksi tuntia aika kovaa. Vauhti lähtee aina vähän hanskasta, kun on satoja katsojia paikalla. Jalat meni ihan rikki. Ilta meni taas kalustelua hienosäätäessä ja syödessä ja juodessa Berliiniläiseen tyyliin.

Lauantai oli turistipäivä. Suuntasin veljen kanssa Itään bussilla. Sieltä tulimme jalkaisin takaisin länteen nähtävyyksiä ja kauppoja kierrellen. Siinä meni kuusi tuntia. Oli mies vähän rikki lepopäivän jälkeen.

Sunnuntaina aamusta juoksemaan jalat ja keuhkot aivan rikki. Ei mitään tervettä ja nautittavaa urheilua. Näitä päiviä tulee aina. Aina ei ole hauskaa. Illalla kuitenkin odotti uuden vuoden juhlat.

Tällä Kertaa veljekset oli sitten Euroopan isoimmissa juhlissa. Yli miljoona ihmistä Berliinin yhdellä suljetulla pääkadulla. Nokia oli pistanyt uuden vuoden kemut pystyyn. Saksalaista meininkiä ja kohokohtana SUGABABES.

Tuli tutustuttua aika hyvin Berliiniin. Huomas taas Tampereen olevan hyvä mesta.

Joulu 2006

Joulu alkoi aattoaamuna maastolenkillä veljen kanssa. Keli oli aika huono, mutta harvemmin kelit ovat edes mahdollistanut pyöräilyn Jouluna. Satoi vähän ja maasto oli erittäin jäinen. Jotkut pätkät olivat kiiltävän märän jään peitossa. Veljeni ei pystynyt ottamaan rennosti vai lieneekö tukilihaksien puutetta, sillä hänen saldoksi tuli kolmet lipat. Ajoimme kuitenkin kolme tuntia ja oli aika siirtyä mummulaan joulupöytään.

Mummulassa pöytä oli koreana. Jos en mennyt laskuissa sekaisin, taisin syödä neljä lautasellista ja siihen päälle vielä jälkiruuat, kahvit pullineen, karkit ja suklaat. Tuli syötyä paljon, mutta ei aivan älyttömästi.

Kuusi oli tänä vuonnä tyylikäs. Ei ollut paljon koristeita. Pelkkiä hopean sävyjä, lasipalloja ja kynttilät. Tälläinen kuusi on ihan ok ja ei mene koko paivä koristellessa.

Lahjojakin tuli. Nykyään ei odota enää kamalasti pakettien avaamista. Siitä on mennyt sen jälkeen hohto pois, kun lopetin Joulupukille kirjoittelun. On kuitenkin kivaa availla paketteja. Muistan sanoneeni isän siskolle noin kuukausi sitten, että hän oli tehnyt hienon taulun. Se taulu löytyi iloisena yllätyksenä paketista. Saa vähän ripustettavaa valkoisille seinille.

Joulupäivä aamuna olikin vuorossa pyörälenkki. Oli seitsemän astetta pakkasta. Olimme maalla, joten hoitamattomat tiet olivat viimepäivien vaihtelevien kelien takia erittäin jäisiä. Ajaminen olin erittäin vaikeaa. Sitä ei parantanut se, että eilisten sateiden jälkeen olin jättänyt pyöräni ulos pakkaseen. Vaijerit olivat aivan jäässä. Ajelin siis jäätiköillä varpaat ja sormet jäässä jarruttomalla pyörällä. Harjoituksellisesti lenkki ei ollut mikään huippu, mutta maisemat Tyrväällä olivat hienot. Näin pari hienoa taloa, jäistä järveä ja jäiset tiet sinänsä näytti hienoilta. Tuli nälkä ja oli mukava palata joulupöytään.

Illalla palasin Tampereelle. Oli vähän huono omatunto kaikesta syömisestä, joten päätin lähteä juoksemaan. Suuntasin keskustaan. Siellä ei ollut oikein ketään. Tiet olivat aivan tyhjiä. Ihmiset olivat varmaan syömässä vihreitä kuulia kodeissaan. Oli hieno juosta keskustaa ristiin rastiin tyhjillä kaduilla. Sitä ei aivan koska vain voi harrastaa. Palasin kotiin hyvällä mielellä.Taas on Joulu takana ja mukava palata perus puuhiin.

Ulkoilemassa

Nyt on tullut treenattu muutama päivä aika paljon, joten sunnuntaina oli hyvä pitää lepopaivä. On aikaa vähän harrastella. Ja mitä pyöräilijä harrastaa lepopäivänä? Pyöräilyä tottakai. Lepo päivän lenkit ovat kuitenkin aivan erilaisia, kun oikeat harjoitukset. Tärkeää on laittaa älyttömän lämpimät vaatteet ja sitten koittaa ajaa niin hiljaa, että ei tule hiki. Silloin voi pysähtyä juttelemaan ja katselemaan maisemia pitkäksikin aikaa ja ei tule kylmä. Metsässä seisoskelu, kavereiden kanssa jutteleminen ja kevyt pyöräily on hyvää ajankulua. On hienoa hengittää raikasta pakkasilmaa. Kun tulee kotiin, on nälkä ja vähän sellainen olo kuin olisi jopa harjoitellut.

Jotta lepopäivänä tulisi oltua riittävästi ulkona, suuntaan illalla tapani mukaisesti avantosaunaan. Siellä tulee saunottua, istuskeltua ulkona ja uitua parisen tuntia. Se vasta on hyvien olotilojen havittelua. Olo on aivan uskomaton, kun nousee ylös jäisestä vedestä ja suuntaa tulisen kuumaan saunaan. Saunan jälkeen voi ajella kotiin ja olo on todella raukea. Tyytyväisenä sohvalla maatessa saa todeta taas kerran viettäneensä päivän ulkoillessa.