Kausi maaston puolella on sujunut odotettuakin paremmin. Kisoja on kierretty Sonjan kanssa ympäri Eurooppaa omalla rahalla. Välillä on tuntunut onko tässä mitään mieltä. Pahoina hetkinä on kuitenkin aina tullut mieleen, että mitä muutakaan nuoret haluavat tehdä, kuin kiertää maailmaa. Onhan tämä huippu elämää. Tälläinen urheilijan elämä ei ole mikään uhraus, niin kuin monen kuulee sanovan. Ehkä tämän hyvän meiningin takia on myös pyörä kulkenut. Pyörä on kulkenut niin hyvin, että lajin Olympiavoittaja ja nelinkertainen Olympiakävijä Bart Brentjens tuli vetämään hihasta. On aina hienoa, kun joku vetää hihasta, eikä tarvi itse roikkua perässä. Hän tuli pyytämään minua tiimiin. Hän näki minussa lahjakkuutta. Hänen mielestä tällä vartalolla voisi pyörä liikkua kovaakin, kun saadaan puitteet kuntoon. Toinen asia mikä on aina hienoa on, että joku luottaa sinuun, eikä aina vain paina syvemmälle ja epäile ja purnaa. Tuohon on totuttu. Bart ei purnannut vaan kannusti ja puhui kuinka tulevaisuudessa kulkee. siinä on oikeaa meininkiä. Puhuttuani kisoissa Bartin kanssa hän soitti minulle jo seuraavana päivänä ja toivotti tervetulleeksi tiimiinsä. Ei siitä voinut kieltäytyä. Nyt Jukka on taas kuski ja seuraavat kisat ovat Champeryn ja Val di Solen maailman cupit ja sitten jyrätään taas sorateillä Maratonin MM-kisoissa.
Hienoa! Mistä niitä fanipaitoja saa?
Kirjoittanut: Peter | 14.7.2010 klo 19.54
Tätä uutista olikin odotettu jo vähän aikaa. Upeaa!
Kirjoittanut: Torben Putkonen | 15.7.2010 klo 8.45