Ahvenistosta vain kahden päivän tauon jälkeen oli vuorossa iltahiihdot Nokialla. Miehiä oli paikalle tullut reilut 30. Heitä mukaan oli innoittanut iso taulutelkkari. Jopa kuisma taipale oli ajellut nelisen tuntia, jotta voisi saada tuon vempaimen kotiinsa. Itsellä kisaan oli hiukan odotuksiakin. Ahvenistolla olin ollut aika kovassa iskussa vaikka laskuasennon takia sijoitus jäikin heikoksi. Nokialla minulla luisti suksi ja olin koko kilpailun ajan hyvässä kisarytmissä eli täysiä mentiin. Tuloksissa hiihdin yhdeksänneksi. Mielestäni se oli hyvin ja mikä oli parasta, mies tuntui olevan kunnossa.
Nokiasta yli viikon päästä taisteltiin piirinmestaruuksista Valkeakoskella. Kisasta voi sonoa sen, että se otti päähän jo lukiessani latukarttaa ja hiihtäessä pehmeässä ja kivisessä lumessa tasankoja ei tunne muuttunut. Kisan kruunasi vielä kolmisen kilometriä vaivannut vatsakramppi ja tuloksissa muutama niukka tappio. Sijoitus oli kuudes.
Pidin parin viikon kisa tauon. Tauon aikana harjoittelu oli kamalaa. Selkä oli todella jumissa ja mies aivan mutkalla. Vanhat vatsavaivatkin alkoivat näyttää uutta tulemistaan. Kuitenkin selkä parani juuri ennen seuraavia kisoja. Hiihdin viime perjantaina Ryhti sprintin Lamminpäässä. Matkana oli 2.5km. Veryttelyt jäi tekemättä vielä kuitenkin vaivanneen selkäni takia, mutta kisassa ei ollut kauheita tuskia. Hiihdin räväkästi, mikä ei ole hitaan miehen maineen omaavalle kaverille tavallista. Olin toinen vain 2s kärkeen.
Sitten vuorossa olikin kisat hyvinkäällä. 10km vapaata taas tasangoilla. Hiihto kulki aika hyvin. Veryttelyt jäi taas vähäisiksi ja selkäni takia lähtö viivalla ei ollut kauheaa kisaiskua. Kisassa kuitenkin hiivuin tasaisen tappavasti eikä minulla ollut oikein mitään vaikeuksia. Oli tasaisen nahea kisa. Olin kuitenkin tunteeseen erittäin tyytyväinen vaikka se toikin vain vaatimattoman 11. sijan. Tunne antoi uskoa, sillä minua ei nyt rajoittanut muu kuin se, ettei kunto riittänyt parempaan. Aivan toinen juttu on kuitenkin se, että mikä rajoittaa edelleen kuntoa. Aika varmaksi voi jo sanoa kaiken johtuvan lihaskireyksistä. Lihakseni kun ovat hierojani mukaan 50 vuotiaan tasolla.
Taas treenaillaan ja odotellaan uusia koitoksia. Seuraavat taitavat olla Kaupissa iltahiihdot. On aina hienoa hiihtää pimeässä, koska siellä vauhti tuntuu aina kovemmalta.
Odotellaan uusia päivityksiä ;).
Kirjoittanut: Timppa | 19.4.2009 klo 10.42