Siitä päivästä kun kävin Kokkolan hierojalla ensimmäistä kertaa, on kulunut jo melki kaksi kuukautta. Käyntejäni on kertynyt kuusi. Joka kerralla minua on hierottu kaksi tuntia kovin ottein. Hieronnan jälkeen on aina piesty olo. Seuraavakin päivä menee palauttelun merkeissä. Minulla on kuitenkin taas ollut toivoa paremmista päivistä, sillä todella uskon, että Leo löysi minusta vian ja osaa sen myös parantaa. Tämän motivaation turvin olen taas palannut vanhaan harjoitteluuni ja harjoitellut täysin ammattimaisesti kahta kertaa päivässä hiihtäen. Pyörään en ole vielä koskenut. Harjoittelukin on ollut hyvin matalatehoista sillä lihaksilleni ei ole hyväksi tällä hetkellä mennä hapoille. Hieronnasta on ollut muutakin hyötyä, kuin vain motivaatiopuolella. Ennen minua vaivanneet näköhäiriöt ja huimaus on kadonnut miltei täysin. Muutenkin mies tuntuu paljon rennommalta. Ei kiristä aivan joka päivä joka paikkaa.
Mies ei ole vielä kuitenkaan kunnossa. Hieronta kertojakin tulee käytyä varmaan vielä lukuisia ja kun hieronnalla on saatu lihakset taas terveiksi menee niiden entiselleen palautumiseenkin vielä puoli vuotta. Mutta mikäs siinä treenaillessa, kun tuntee menevänsä jatkuvasti parempaan suuntaan.
Kommentit