JUKKA VASTARANTA

Erilaiset leirit

Levin leiri oli lopulta aivan onnistunut vaikkakin välillä väsy painoi. Kelit olivat parhaat kautta aikojen ja latua oli kunnossa riittämiin. Söimme älyttömän hyviä ruokia, treenasimme ja näimme jopa poroja. Talvi voisi olla ihan pulkassa, vaikka se ei ole edes alkanut. Se on niin nähty jo.

Leviltä painuin suoraan armeijan metsäleirille. Tuo elämän taso hiukan tippui. Sai nukkua kosteassa maassa pienessä teltassa ja syödä muovipussista. Olin jäässä viisi paivää. Ei tullut myöskään nukuttua, kuin noin neljä tuntia yössä, joten univelkaa on aika lailla.

Onneksi metsästä kuitenkin selvittiin ja jälkeen päin se ei tunnu enää niin pahalta. Meni siinä taas kuitenkin viikko aivan harakoille ja seuraavakin menee palautellessa, joten ei tässä mies ihan hirveeseen tikkiin pääse. Asiat nyt vaan on näin. Ei mahda mitään.

Väsyttää

Lapissa ollaan ja kelit on kunnossa. Lunta on vaikka kuinka. Eihän se tietenkään lappalaisille laduntekoon riitä, mutta on ainakin talvisen näköistä.

Pari päivää kulki ihan hyvin, mutta nyt selkään sattuu ja henkeä ahdistaa. Kyljessä törkeitä kipuja sisään hengitettäessä. Aamulla tuli tunti hiihdettyä nahealla fiiliksellä, joten nyt on levon paikka. Ehkä huomenna sitten kulkisi taas. Kylki on kyllä sen verran huonossa hapessa, että varmaan turhia toiveita. Saa nähdä?

Leville

Nyt olen ollut jo keskiviikosta asti poissa palveluksesta, mutta vieläkin väsymys rankaisee. Yöllä nukkuu 11 tuntia kevyesti ja päiväunetkaan ei tuota vaikeuksia, kun aikaa löytyy. Hereillä ollessakin nukkuminen pyörii mielessä ja ei oikein jaksa tehdä mitään.

Harjoitukset ei ole sujuneet totuttuun malliin. Torstaina ajoin kolme tuntia maastossa, mutta ilta treenit jäikin sitten väliin. Perjantain jouduin kuittaamaan vaivaisella 30 minuutilla rullilla ja tänään tuli juostua 1.30 aika reipasta. Juoksu kyllä kulki ihan kivasti vaikka jalat olivatkin jumissa. pystyin juoksemaan vaan en kävelemään ilman särkyjä. Kumma juttu?

Huomenna suuntaan Leville hiihtämään. Voi tulla yksi harjoitusviikkokin tähän syksyyn, jos ei mitään vastoinkäymisiä tule. Täytyy kuitenkin varmaan vähän säästää itseään, koska olotila on mitä on ja leirin jälkeen menen viikoksi metsään.

Marraskuun ohjelma on kyllä jo aika selvillä. Hiihtoleiri, metsäleiri ja siihen päälle törkeän väsyneenä ja kipeänä pari viikkoa. Kyllä aika kuluu. Onkohan kilpakumppaneillani Euroopassa näin hyvin aikataulutettua ohjelmaa?

Lomilla

Taas ollaan lomilla. Se on hienoa, kun kotona olemista voi pitää lomailuna. Ennen armeijaa kotona oleminen oli täyttä puurtamista, sillä urheilija ei lomaile koskaan. Kyllähän nytkin kotona treenataan, mutta se tuntuu etuoikeudelta, koska armeijassa treenit jää todella minimiin.

Tämä viikko palveluksessa kesti vain kolme päivää. Maanantaina olimme ampumassa ja näpräämässä varusteita metsässä koko paivän. Tuli sykittyä aamukuudesta iltakuuteen. Ei paljon treenailtu illalla. Tiistai oli myös älytöntä vääntöä. Aamulla heti sulkeiset joidenka aiheena oli lakin päästä ottaminen. Se on yllättävän vaikeaa. Ainakin sitä jouduttiin harjoittelemaan kauan jäätävän tuulisella kentällä. Sitten harjoiteltiin ensiapua kuusi tuntia. Illalla lähdin juoksemaan, mutta yllättäen ei kulkenut.

Keskiviikko olikin ihan hyvä päivä. Kävin aamulla Lahden hyppyrimäen rapuissa kiipeilemässä ja iltapäivällä venytin selkää fysioterapiassa. Välillä tietenkin jäpitettiin ja siivottiin. Järjestyttiin kolmiriviin joukkuettain kakkos ja kolmas joukkue yhteen muotoon ja marssittiin ruokalaan. Kuinkahan kilpakumppanini Euroopassa?