Täänään oli taas hammaslääkäripäivä. Ohjelmassa oli yhden reijän paikkaus sekä vasemman yläviisaudenhampaan poisto.
Paikkaus oli perus vihlontaa. Hammaslääkärissä saadut kivut eivät ole kovia, mutta todella ärsyttäviä ja saa miehen jännittämään tuolissa. Ajattelin asiaa, miksi hammaslääkärissä mukamas saattuu niin paljon. Luulen sen johtuvan siitä, että sattuisi vaikka kuinka paljon, paikallaan on vain pysyttävä ja kestettevä. Koskaan ei myöskään tiedä kauanko kipua on kestettävä. Toisin on asiat silloin, kun kaatu kisoissa ja katkaisee muutaman luun ja menee puolet jalkojen nahoista. Silloin saa hyppiä ja möykätä. Koittaa lievittää kipua itse. Voi siinä olla apua ihmisen itsenssä erittämistä aineistakin, jotka lievittävät kipuja.
Viisauden hampaan irroittaminen oli edellisiä kertoja kivuliaampi. Lääkäri joutui vääntämään niin lujaa, että tuoli retkahti uuteen asentoon. Hammas kuitenkin irtosi nopeasti, vaikka rutisikin pahasti. Viisaudenhampaiden poistosta kulee pahoja juttuja. Omalla kokemuksella voin kuitenkin sanoa, että operaatio on todella nopea ja kivuton. Minulla on vielä yksi viisaudenhammas suussa. Suunnitelmanani onkin, että heti kun se pistää esiin, oli ongelmia sen kanssa tai ei, menen poistattamaan sen. Poiston kivut ovat niin paljon vähäisemmät, kuin tulehtuneen hampaan aiheuttamat, että ennakoiva ajattelu on viisasta.
Nyt on asiat kuitenkin hyvin. Hammaslääkäri käski tulla vasta vuoden päästä tarkistuskäynnille.
Kommentit