Olen ajanut taas kiitettävään tahtiin maastopyörällä kolmesta neljään tuntiin päivässä. Olen käynyt lenkillä Juhon kanssa ja olemme kierrelleet kaikki Tampereen kivisimmät ja kuraisimmat polut. Puhummekin nykyään lenkkiä suunnitellessa lähdemmekö möyryämään (tarkoittaa polkuja joissa takavaihtaja kiertää kuran kautta) vai ajamaan (perus teknisiäpolkuja). Tuollaiset seuralliset lenkit tuntuvat kulkevan tällä hetkellä paremmin kuin yksinäiset treeni väännöt. Yksin tulee ajettua aina mahdollisimman reipasta kyytia ja keskittyy vain kuinka mies toimii. Eikä mies toimi hyvin, joten siinä vähän vaipuu aina synkkyyteen. Porukalla taas keskitytään teknisten kohtien selvittämiseen ja huuteluun. Siinä kuntoilu tulee huomaamatta. Lisäksi olen iltaisin käynyt vielä salilla. Salitreeni tuntuu kulkevan hiilihydraatittomalla ruokavaliolla ihan hyvin. Kehitystäkin tapahtuu ja painoja saa lisätä vähän väliä.
Kävin myös viikko sitten Kaupin kanuunoiden keskiviikkolenkillä Lamminpäässä. Yllätyin väen paljoudesta. Siellä oli 46 todellista harrastajaa. Uskomaton määrä. Vauhti lenkillä oli mukava kuulumisien vaihtamiseen ja oli mukavaa oleskellä ulkona kesäiltana. Huomenna keskiviikkona sama lenkki starttaa Lamminpään urheilumajalta 18.00. Kannattaa käydä katsastamassa meininki.
Kommentit