Pitkittynyt syksy on ollut rankka miehelle, että myös kalustolle. Kun kaluston pitäisi kestää vielä viikko, hajoaa jotakin jokaisella lenkillä. Muutama kuukausi meni murheitta, mutta nyt on vehkeet aivan lopussa.
Viime viikolla ajoin takavaihtajan kiveen. Sain sen kuitenkin käsin väänneltyä kuntoon metsässä ja lenkki jatkui. Muutama päivä myöhemmin katkesi pinna. Sekin korjautui pinnan irti pyörittelemisellä ja jarruvaijerin löysäämisellä. Tänään kuitenkin takavanne räjähti. Se todellakin räjähti. Vanne oli kulunut jarrupinnasta niin ohueksi, että se ei kestänyt enään renkaan painetta räjähtäen äänekkäästi. En pystynyt korjaamaan sitä metsässä.
Olin välinerikon sattuessa Tesomalla eräällä pyörätiellä. Lähelläni käveli vanhuksia. Eräs heistä huusi minulle vihaisesti pamauksen kuultuaan: -Hiljaa helvetissä! Hänellä ei tainnut olla hyvä päivä.
Hyvä juttu oli, että olin juuri nähnyt Juhon Mustavuoressa. Tesoma ei ole sieltä kaukana. Otinkin puhelimen kouraan ja soitin hänelle. Pääsin hänen autokyydillä kotiin. Ei tarttenut jäädyttää itseään pakkasessa. Juholla kyllä treenit vähän kärsi.
Kommentit